Sivut

torstai 29. joulukuuta 2011

Vuoden 2011 yhteen summaus

Videokameran käyttöä on tullut harjoiteltua ahkerasti! Vaikka eipä toi jälki vieläkään mitään hurraamisen arvoista ole, mutta videokuvaa silti. Videokameraan itsestään oon ollu tosi tyytyväinen plussana sen näppärä koko. Laitan tähän alle (linkkeinä) koirista videot. Bellan videoa työstetty vähä enemmän, mulla meni hermot siihen ohjelmaan niin saatte tyytyä tällä kertaa vähän yksinkertaisempiin Nekun & Pepin osalta :)(ääniä vähän sensuroitu;))
Bella  Peppi  Nekku

Pakko myöntää, mulla oli tälle vuodelle kauheat suunnitelmat noiden pään menoksi, valitettavan moni jäi toteutumasta. Vastoin käymisiä sen sijaan ollut enemmän kuin laki sallii:( Bellan selkähän jumiutui kesällä ja sitä sitten hoideltiin kipulääkkeiden voimin, sen jälkeen aina silloin tällöin tullut pikku jumeja(aristanut selkäänsä) tästä johtuikin roima tauko agilitystä ja kisoille sain sanoa heipat. Agilityssä vieläkään en oo Bellan kans uskaltanut kokeilla Aa.ta josko nyt ensin yrittäis saada lihaksia kasvamaan ja painoa tippumaan. Lisäksi Bellan tassut on olleet välistä paremmat, välistä huonommat. Taidettiin me muutaman kerran elukkalääkärillä niitten takia olla, mut eipä niille oikeen muuta voitu tehdä kun antaa antibiootti&shamppoota. Nekun tassu alkoi taas jossain välissä oireilla tuntemattomasta syystä, mutta meni kipulääkkeillä & levolla ohitte.





Ja jos nyt jotain positiivista tästä vuodesta sanoisin niin ensinnäkin mätsäreitten junnuissa tuli pyörähdettyä pikku ketun kanssa ensimmäistä kertaa! Ensimmäisissä mätsäreiden JH kisoissa Nekun kans päästiin siis jatkoon, josta olin huippu iloinen. Seuraavissa kisoissa sitten oltiin 2.! Vaikka sainhan mä hävetä taas silmäni päästä kun pikku kettu tyhjensi mätsäreissä tapansa mukaan anaalirauhasensa levittäen kaamea hajua ympärilleen ja tartuttaen sen vaatteisiin, josta se ei hevillä lähde..
Bella ja Peppi pääsivät elämänsä ensimmäistä kertaa parikilpailuun, jonka tytöt vetivätkin kunnialla läpi!
Lisäksi Bellan ,Pepin ja Nekun sydämet kuunneltiin virallisesti terveiksi! <3



Mutta kaiken kaikkiaan taas yksi hieno vuosi takana kera kolmen cavalier lapsosen<3(jos ei niitä lukuisia lääkäri käyntejä lasketa)



Vuodelle 2012 en mitään sen erikoisempia tavoitteita uskalla pistää, katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.Mutta jotta olisi jotain tavoitetta niin laitan nyt jokaiselta koiralta ainakin yhden, ettei koko vuosi mee sitten lusmuillessa..;)
Bella:
  • Lihaksia,lihaksia ja pikku hiljaa nousu takaisin kisamaailman pariin. Koiran terveys menee tietenkin etusijalle! Toivotaan et päästään Bellan kans harrastamaan kaikkea mahdollista, se kun on ihan huippu harrastus hurtta, tekee kaiken niin täysillä.
  • Pysytellä terveenä.. 
Peppi:
  • Innostus nousemaan agilityn kohdalla, sitten vois alkaa katsella taas epiksiä, ehkä jopa virallisia
  • +totta kai pysytellä terveenä
Nekku:
  • Korkata ensimmäiset möllit/epikset
  • Lisää itsevarmuuttaa(ettei niitä anaalirauhaisa tarvisi tyhjentää joka kerta kun johonkin lähdetään!)
  • +pysytellä terveenä.

sunnuntai 25. joulukuuta 2011

Joulu oli ja meni..



Me vietettiin joulua oikein leppoisissa tunnelmissa. Aamulla nukuttiin pitkään, käytiin vähän lenkkeilemässä ja totta kai koirat saivat osansa lahjapaketeista. Uusia tavaroita tuli mukavasti, mutta kaikki totta kai tarpeellisia!;)  Itsekkin sain vaikka ja mitä mutta vihdoin sain sen  uuden videokameran Sonyn HDR-CX115E joten blogissa tulee varmasti olemaan nyt aikaisempaa enemmän videomateriaalia. Enhän mä tota vielä kovin hyvin osaa käyttää,videon jälki sen näköistä. Pistänpä videon nyt kun Bella on koirien yhteisen joululahjan kimpussa, aktivointipelin! eihän tolta lurpalta kauvaa noukka tuhissu kun oli jo valmis,pitää vaan sitten lisätä haastetta et vähentää nameja.

ps.kertokaa jos video ei toimi, en luota yhtään näihin bloggerin videon lisäyksiin. Tässä vielä varuuksi sama VIDEO kuvagalleriassa.

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Tasan kaksi vuotta sitten...

..tupsahti maailmaan tuo pieni punainen cavalieria muistuttava otus, joka paremmin tunnetaan nimillä: Nekku, neks, neponen, nepo, neppo, kettu, pikku ystävä, niks, kirppu, rotta, neetu, nepojee, pikkunen...jne Päivääkään en eletystä ajasta tuon kans vaihtaisi pois, vaikka välillä se onkin aiheuttanut niitä harmaita hiuksia (kukapa ei olisi) mutta yhdessä kuljettu matka on korvaamaton. Melkein kaksi yhteistä vuotta on pitänyt sisällään kaikkea hauskaa ja vähemmän hauskaa, jännitystä ja ehkä hitusen draamaa..


Kaikki alkoi siis tasan kaksi vuotta sitten (tarkalleen ottaen yli kaksi) kun otimme kasvattajaan yhteyttä Bellan äidin pentueen merkeissä. 18.12.2009 syntyivät sitten pienet ruby lapset ja onneksemme narttuja oli niin paljon, että meille riitti yksi pieni punainen otus <3
kuva: kennel Rosdiwa´s !

Neksneks on ihan huippu hurtta kaikkine ominaisuuksineen se on just passeli perheemme jatkoksi. Vaikkei noi isommat sitä varmasti myöntäisi on ne myös nauttineet tuon pikku cavalierin tulosta. Bella ja Nekku on ihan ylimpiä ystäviä, vaikka Nekun pentuaikoina Bella ei huolinutkaan tuota kuin nukkuma kaveriksi. Nekku tykkää seurata Bellaa ja tehdä samoja juttuja kuin Bella. Nekun mielestä kuitenkin ehdottomasti huipuin juttu on kun pääsee siskon viereen nukkumaan, joskus nukkuvat päällekkäin, joskus toistensa kainaloissa. Vaikka tuo pieni onkin joskus koetellut Bellan hermoja varmasti monen kertaa on ne silti hyvät ystävät. Bella on vähän kuin Nekun äiti, se on sille turva ja tuki.
 Peppi oli aluksi vähän ihmeissään kun tuo pieni rottaa muistuttava cavalier tuli taloon, Bellallehan tää oli jo tuttu juttu. Mutta ei siinä kauaa mennyt kun ne jo leikkivät vetoleikkejä, Peppi antoi Nekun roikkua sen korvissa, "kissa & hiiri" leikki oli myös kovassa suosiossa. Nykyäänkin Peppi on Nekulle sellanen leikkikaveri, Bellan leikit kun on liian rajuja pienelle ja Peppi taas ei tykkää että sen vieressä nukkuu joku, joten Bella ja Peppi jakoivat sitten "hoito" tehtävät siten että Peppi hoitaa pennun leikittämisen ja Bella antaa puolestaan tulla viereensä.


Nekku on tosi ihana koira, vaikka siltä löytyykin jotain ei niin mukavia tapoja. On se vaan niin ettei tuosta pikku kirpusta voi olla pitämättä.Olen todella kiitollinen, että juuri me saimme tämän ruby hauvan. Kaks vuotta on mennyt kuin siivillä, justhan se nukku mun kaulanpäällä ja nyt mahtuu enää vain kainaloon. Mulle toi tulee aina olemaan se meidän perheen pikkuinen. <3

HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ RAKAS!
Synttäreitä juhlistettiin kakun ja parin lahjan kanssa. Nekku rakasti sen lahjoja, Annukka osti Nekulle uuden raatolelun kun se meni ja hukkas edellisen eikä enää muista minne sen jätti.. sekä tietysti paaaaljon kindermunia(=nekun rakkaus)jotka sisälsivät kukin pienen yllätyksen;)




 synttäri onnittelut myös muille drinkki pentueen hauvoille!

tiistai 13. joulukuuta 2011

Liitelyä ison ja pienen voimin

Vihdoinkin saatiin aksan osalta korkattua halli kausi käyntiin kun suuntasimme tänään pikkusiskoni ja Bellan & Nekun voimin kohti Tiistenjokea. Peppi sai jäädä viihdyttämään Emmin vierasta, ei se mun kans kumminkaan olis mitään tehnyt joten näin parhaaksi jättää sen kotiin. Mullahan oli ratapiirrustuksia valmiina sille puolelletoista tunnille, mutta hallille saavuttua sielä kentällä oli valmis rata&kontakti esteitä joita ei sit pystytty 7v. pikkusiskoni kanssa siirtelemään joten näin  parhaaksi vain muokata valmista rataa.

Otin aluks todella helppoa asiaa että saisin Bellan innostumaan. Otettiin siis kahta putkea, jotka olivat vastakkain U.n muotoisina. Bellan silmät loisti heti kentälle päästyä kun se tajus että mihinkäs sitä taas tultiinkaan, vauhti oli huippussaan. Otettiin sitten vähä pidempi pätkä joka näytti kutakuinkin tältä:


Bella suoritti radan just eikä melkein, mitä nyt ite vähän sekoilin ohjauksissani, mentiin vielä samaa rataa `väärin päin`. Bella on vaan niin ihana aksa koira, se kyllä nauttii touhusta koko sydämmestään + kaiken lisäksi se on tosi helppo ohjattava, vaikka itse vähän säheltäisinkin se ei been menoa haittaa ;)

Pistin Bellan pikkusiskoni kanssa lepäämään ja otin Neksin tilalle. Aluks otettiin ihan lyhyttä suoraa putkea, joka meni tosi kivasti. Vaikkei koko hallissa ollu ketään muuta kuin me niin Nekku jännitti siltikin & yritti aina ovelle.(osa syynä varmaan valeraskaus, joka Nekulla näyttää olevan todella paha -.-) Putkeen kuitenkin mentiin tosi nätisti. Pidennin putkea, ei taaskaan mitään ongelmaa. Seuraavaks kokeiltiin U.n mutoista, mikä sujui myös hyvin.Putkea me ollaankin treenattu Neksin kans ihan kotonakin kun multa löytyy toi metrin mittanen putki:) Sit otettiin puomia, minkä Neksneks meni kuin vanha konkari! Otettiin myös pientä pätkää ylemmästä radasta.  7,6 & 5 esteiden pätkää(hyppy,hyppy,putki) Nekku meni tarpeeksi hyvin `ensi kertalaiseksi` mutta mun odotukset oli kyllä vähän korkeammalla, mutta eikös se niin mennyt että hiljaa hyvä tulee ;) Testattiin Nekun kans vielä keinun laskeutumista, ei näyttänyt paljo hämmentävän tyttöä. Saa nähdä mitä tuumaa kun paukahdus tulee mukaan kuvioihin.
Keinun kun otin puheeksi niin jatketaan sillä :D Bellaa yritin saada menemään keinun, turhaan. Se menee keinun nykyään paljon huonommin kuin ennen (oikeastaan se ei suostu edes pistää tassua koko hökötyksella. Bellan mielestä koko keinu sais vaikka samantien kadota) Bellalle se ääni on ollut vaan niin kamala paikka, että nykyään ei edes tassuja suostu siihen pistää + jos se kuulee et toinen koira menee keinun sen jälkeen se ei mee enää mitään kontakti esteitä vähään aikaan, koska luulee niitä keinuksi. Mä en oikeesti tiedä miten mun kannattaas tota keinua lähteä opettamaan. Namit ei kelpaa, nostaminen tuntuu omasta mielestäni pakottamiselta/hihnalla vetäminen ja ed. mainitut vaihtoehdot Bellan tuntien lisäis vaan sen kynnystä nousta keinulle...joka tapauksessa se on varma että se ääni sitä pelottaa, meiltä nimittäin löytyy kotoa keinu, tosin pienempi kuin oikea mutta kuitenkin. Tää keinu on ihan hiljanen ja toi oikeesti tykkää mennä sittä. Tosin ei mua yhtään ihmetytä vaikka se sitä kovaa pamahdusta pelkääkin, toi kun lähtee jo purkka pallon poksahduksen kuullessa pöydän alle piiloon. Bellalle ei kuitenkaan ikinä oo sattunut mitään minkä takia voisin sen kuvitella pelkäävän pamahduksi/poksahduksia. Ainut jos ei jonku ukkosen takia oo jääny mitään traumoja. Mutta hei jos jollain muilla blogin lukijoilla keinu kammoisista koirista kokemuksia niin neuvoja&vinkkejä otan todella mielelläni vastaan!

Lopuksi otin jälleen helppoa juttua, oikeastaan tämä kerta mentiin tosi löyhästi ja yritin tehdä molemmille ruskeille kerrasta tosi kivan & hauskan, vaikka onhan Bellan mielestä koko agility ihan huippu juttu mutta näitä suoria se rakastaa toden teolla. Otin siis vain putken ja 2kpl hyppyjä, jotka laitoin suoraksi. Annukka oli sitten pistämässä toisessa päässä namikippoon nameja. Lähetin Bellan putken suulta ja jäin katsomaan kuinka se vilisti hyppyjen yli kohti kippoa ja ennen kuin kissaa kerkesin sanoa oli Bella suorittanut radan takaperin mun luokse odottaen palkkausta. Siinä se sitten "muutaman" kerran juoksi väliä edes takaisin. Irrota toi siis osaa;) Kävi itsellekin helpoksi työ kun ei tarvinnut kuin seistä huutaa "eteen" ja palkata koiraa :D Bellan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen oli se niin innoissaan pikkunen<3
Nekkukin pääsi testaileen namikippoa ja samaista suoraa. Eka kerta meni hyvin, Nekun saattelin loppuun asti. Tokalla kerralla poikettiin vähä kurssilta ja meinattiin oikaista hyppy. Mutta nätisti Nekkukin liitele.



kuinkahan moneen kertaan nääkin kuvat täälä vilahtanut? joulun jälkeen saatte sitten video materiaalia meidän harkoista;)




Nostan hattua niille jotka jaksoivat lukea tämän kuolettavan tylsän romaanin loppuun asti!

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Paljon enemmän kuin koira


Aina silloin tällöin minulle sanotaan, "piristyisit, sehän on vain koira," tai "tuo on aika paljon rahaa vain koiraan." He eivät ymmärrä kuljettua matkaa, kulutettua aikaa, eivätkä kuluja jotka liittyy "vain koiraan."

Jotkut ylpeimmistä hetkistäni liittyvät "vain koiraan." Monia tunteja on kulunut ja ainoa kumppanini on ollut "vain koira," mutta kertaakaan en tuntenut itseäni vähäisemmäksi

Jotk...in surullisimmista hetkistäni ovat johtuneet "vain koirasta," ja noina pimeyden päivinä, "vain koiran" lempeä kosketus antoi minulle lohtua ja syyn voittaa tuo päivä.  

 Jos sinäkin ajattelet, että sehän on "vain koira," ymmärrät varmasti myös sanonnat kuten "vain ystävä, " "vain auringon nousu," tai "vain lupaus."  
  
"Vain koira" tuo elämääni sen aidoimman ystävyyden, luottamuksen ja puhtaan pidättelemättömän riemun.

"Vain koira" tuo esiin myötäelämisen ja kärsivällisyyden jotka tekevät minusta paremman ihmisen.
         
"Vain koiran" vuoksi nousen aikaisin aamulla, teen pitkiä kävelylenkkejä ja katson odotuksella tulevaisuuteen. Joten minulle, ja kaltaisilleni ihmisille, se ei ole "vain koira" vaan tulevaisuuden toiveiden ja unelmien ruumiillistuma, menneisyyden rakkaimmat muistot, ja puhdas riemu tässä hetkessä.  
  
"Vain koira" tuo minusta esiin sen mikä on hyvää ja ohjaa ajatukseni pois itsestäni ja päivän huolista.  
 Toivon, että jonakin päivänä he voivat ymmärtää, ettei se ole "vain koira," vaan se asia, joka antaa minulle inhimmillisyyden ja erottaa minut "vain miehestä tai naisesta."  

 Seuraavan kerran kun kuulet sanonnan "vain koira", hymyile -- koska he "eivät vain ymmärrä."

Tällänen teksti pyöri facebookis, ja pakkohan se on täälä blogissa jakaa kun oli niin osuva. Tuo on oikeesti tosi tuttu tilanne aina kuulee sehän on vain koira. Mulle noi on ystäviä, perheenjäseniä ja kaikkea muuta. Eikös se niin mennyt että koira on ihmisen parasystävä;) nämä lierot on ainakin sen osoittaneet  tuhanteen kertaan!:)
----
Siskoni löysi koneeltaan videoita Pepin pentuajoista, jahka saan ne koneelleni siirrettyä lisäilen tänne blogiin. Näette myös vähän videomateriaalia miten Bella leikki Pepin kans kun se oli pentu. Nykyäänhän ne ei enää keskenään leiki kun Pepin mielestä Bella on aaaivan liian raju. Videoista puheen ollen äiti&isä lupas kustantaa joululahjaks osan siitä videokamerasta, saan sitten tännekkin enemmän "elävää kuvaa" noista & agi treenejäkin on varmasti kivempi katsella videolta.

Eilen saatiin tännekkin päin lunta ja voi että kun koirat nautti! Bella kieri, Nekku juoksi ympyrää ja Peppi upotti päänsä lumeen. Kuvia ei valitettavasti oo näyttää ennen ennen kuin koneeni on asennettu uudestaan, se nimittäin hajotti jo yhden muistikorttini:S
Peppi jouluna 2010

torstai 1. joulukuuta 2011

Tassut ok, häntä ei


Siihen nähden mitkä kurakelit nyt on ollut Bellan tassut on voineet vallan mainiosti, onhan ne kuivat & halkeilleet ja päällä sellaset ruvet, mitkä on tulehduksista jääny. Noh toissapäivänä sitten löysin B.n hännästä saman näköisen patin, mitä sen etutassuissa on, siis hännästä. Eihän se voi mitenkään olla mahdollista että siihen olis esim. rapaa päässyt niin kuin noihin etutassuihin. No joka tapauksessa siinä se on ja pysyy, aateltiin kattella pari päivää, tänään kuitenkin huomasin että siitä oli vissiin tullu verta sata varmasti en mene mitään sanomaan, mutta jollain punertavalla/mädällä oli osa häntäkarvoista siihen jäänyt kiinni, ihan kuin silloin sen käpälien patteihin. Mä kun olin elätelly toivoa että näistä "pateista" aletaan vihdoinkin päästä eroon ja sitten sille ilmestyy häntään sellanen.. huomenna soitellaan ell. suuntaan josko se vaatis jotain antibiootteja kenties?

Päivitys taukoa taas riittänyt, osa syynä muutto. Pian on tosiaan viikko elelty täälä uudessa talossa, koirat ei oo mitenkään hirveesti stressannu mä sen sijaan niidenkin edestä. Tulihan tos yks päivä lenkillä hieman paska fiilis kun likat olis innoossaan ollu menos vanhaan kotia mutta tänne ne oli tuotava. Nyt jo tosin innokkaasti tulevat tänne ja muutenkaan ei mitään erityistä käyttäytymistä oo havainnu. Peppi alotti sopivasti juoksunsa ja merkkaili sisällekkin muutamaan otteeseen -.- Noh ehkäpä se tästä.

Sunnuntaina toivottavasti päästään rally tokoileen ja sitten liitelemään pitää nyt kattella kauanko Pepillä nois juoksuis menee, mua kun ei yksin huvittais sinne hallille lähtee treenaamaan.

Teen piakkoin vähä huone postausta/koirien kamoista, missä säilytellään ymsyms.

tiistai 22. marraskuuta 2011

Kuulumisia




Me ei olla tehty mitään kirjottamisen arvoista, mutta jottei blogi vaikuttaisi ihan kuolleelta niin rustaan nyt jotain. Talolla(rakennuksella) on tullut vietettyä paljo aikaa, kun muutto lähenee päivä päivältä. Koirat on tietenkin olleet ahkerasti muutto tohinoissa mukana ja innostuvat leikkimään aina talolle päästessään. Muutto kiireiden takia kaks ensimmäistä rally kertaakin jäi välistä..
Viikonloppuna saatiin tännekkin päin ensimmäiset pakkaset, mulla ei tosin kuvia oo teille laittaa koska kameran muistikortti sanoi itsensä irti ja kaikki kuvat katosi sen siliän tien.

Ei me kuitenkaan ihan laiskoja olla oltu. Aloin opettaa parisen viikkoa sitten koirille uutta temppua, nurkkaan menemistä. Bella tajus tempun nopeammin mitä ajattelin, ja onnistuneita suorituksia tuli mukavasti. Nekun kans päästiin jo hyvään alkuun, osaa jo koskea kunolla paperilappua eri kohdissa nyt pitäis vaan yhdistää se siihen nurkkaan. Pepin kans ei vielä keritty alotella, mutta eiköhän sekin pääse pian aivoja käyttämään :)

Bella yllätti mut taas tänään hyvällä hajuaistillaan. Hiiri oli taas eksynyt vieraisille meidän taloon, Bellakos siitä hurjastui. Ihmettelin vaan et mihin se säntäs häntä pystys, eikä aikaakaan kun näin sen isojen tassujen läpsivän maata, onneksi hiiri poloinen pääsi karkuun, en nimittäin olisi halunnut kaivaa sitä ton suusta. Ite pelkään hiiriä ihan suunnattomasti, mut sen jälkeen kun Bellan sain, en oo enää päivääkään pelänny niitä, kun voin luottaa siihen että B. pitää ne loitolla.
---
Tänään käytiin petpointis hakees koirille lisää ruokaa. Sielä ei sit ollu RC.n eikä eukanuban light napuja, joten myyjä suositteli tollasta uutuutta sam´s fieldiä kovasti ainakin kehuja kyseistä merkkiä. Sopivasti oli toi 2,5kg pussi tarjoukses eikä maksanu kun 5e:O pääsinpä halvalla kun noi RC.n cava nappulat maksaa 1,5kilolta 15,50e...

keskiviikko 2. marraskuuta 2011

Sä oot mun hullu pikku tii


Niin se vaan on jo marraskuu.. mistähän sitä alottaas kun ei oo taas vähään aikaan tullut kirjoitettua:D No josko ensin pientä hehkutusta. Kauan odotetut Rally treenit alkavat siis 13.11! Tätä oon odottanu niiin kauan, päästään mekin vihdoin kokeilemaan rallya ihan kunnolla.

Muutama viikko sitten valkeni syy miksi Peppi aina kaikkoaa kauas, kun Bella alottaa leikkimään. Bellan ulkonäön / luonteen perusteella kukaan ei varmaan koskaan pystyisi kuvitella, miten raju se oikeesti leikkiessään on kun oikein innostuu, vielä kun se ei todellakaan sieltä pienimmästä päästä oo. Nekku uskaltaa ainakin vielä ryhtyä Bellan leikkeihin mukaan, tosin suurimman osan ajasta se juoksee karkuun, Bella kintereillä. Bellan leikkiminen on lähinnä sellasta et se läpsii tassuillaan, juoksee suoraan kohti pitäen murina haukku ääntä (tästä peppi ei tykkää) ja lopuksi sitten ottaa huulesta kiinni ja "nakertaa". Bella tykkää hirveesti painia mun kans kun ei noista pikkusista oo sille vastusta :D Uusi videokamera on hankinnan alla, josko tännekkin sitten saisi sitä video materiaaliakin.
 Tänään oltiin heti vähän yli kymmeneltä rakennuksella koirien kans, ollaan yritetty sielä käydä nyt tosi useesti kun muutto lähenee päivä päivältä ettei noi oo sitten ihan ihmeissään, kun se tulee ajankohtaiseksi. Koirat ainakin näyttävät viihtyvän sielä, joten ei pitäisi olla mitään ongelmaa noi kun on niin sopeutuvaista sorttia. Tosin se voi tuottaa pientä kummastuksen aihetta kun lenkeillä kävelläänkin vanhan kodin ohitte, no eiköhän se siitä, toivottavasti. Pikkuveli sitten vähän leikki sielä koirien kans, juoksi taloa edestakaisin keksi kädessä ja Peppi & Nekku seuras kuin haukat...Siitä mulle juolahtikin mieleen kun pikkuveli sai ne ravaan tosi nätisti, et mitä jos sen pistäiskin seuraavaan mätsäriin Pepin kans ja sitten Annukan(pikkusiskoni) Nekun kans..hmm. täytyy kattoa täs nyt on vielä muutama mätsäri tulos loppuvuodelle, mutta ne on pihalla niin pitää kattella jos on kovin kylmä niin sitten ei ainakaan viitti lähtiä.

maanantai 24. lokakuuta 2011

Treeni intoilua..

Niin se syysloma vaan oli ja meni. Me ei mitään erikoosta tehty koko viikolla. Aamulla nukuttiin pitkään, käytiin piitkillä lenkeillä(tosin Bellan tassu ei taas millään meinannu tykätä lenkkien pitenemisestä:/) ja Peppi pääsi pitkästä aikaa liitelemään, tosin huonolla menestyksellä :D On se vaan sellanenkin laamakoira, mielenosoittaja ettei mitään rajaa. Pepillä ei sitten pätkääkään oo miellyttämis halua, se ei armoa tunne, vaikka ohjaaja kuinka häpeissään yrittää saada niitun kiipeämään puomille neiti vaan nyrpistää noukkaansa ja kattoo ilmeellä en varmasti mee. Kyllä se sen osaa! se ei vaan tahdo. Pepistä on tullu agin suhteen niin laama & pitää sieläkin kyllä päänsä, jos jotain se on päättänyt. Noh josko taas talvikauden alkaessa tulis Peppiinkin lisää intoa kun pääsee taas Bellan kans treenaamaan, nyt ovat tosiaan olleet eri ryhmissä, joka saattaa Peppiä vähän "masentaa" kun kuitenkin ollut Bellan kans samas ryhmäs aina muulloin paitsi alkeiskurssin, jossa se teki ihan samaa kuin nyt..

Talvikaudesta puheen ollen ilmottauduttiin nyt Emmin kans vaan hallikaudelle, ilman ryhmäpaikkaa. Äiti oli enemmän kuin mielissään kun nyt saa päättää ite koska menee treenaamaan, pääsee pikku Nekskin  taas vähä agilityn makuun. Mulla on taas ihan hirvee agility (kisa) into, ettei mitään rajaa. Tämän päiväiset yhteiskuntaopin kaksoistunnitkin meni ratoja & harjoituksia suunnitellessa..hups :D No katotaan nyt jos me Bellan kans startattais ens vuonna taas viralliset, ainakin mulla on kovat suunnitelmat sen pään menoksi ;) Nekunkin kans pidän toivoa yllä, et päästäis jo talven aikana korkkaamaan eka epikset, jos se stressaukseltaan pystyy keskittyä..katsoo sitten mihin etenee ehkäpä Nekunkin kans joskus vielä virallisissa liidellään.. Pepin kans taas katotaan mihin toi sen innokkuus kehittyy, et pitääkö sille keksiä joku muu harrastus, se kun ei tunnu piittaavan mistään lajista.

Rally tokon alkamista odotan kuin kuuta nousevaa! Suostuttelin Emmiäkin kokeilemaan Pepin kans, jos se siitä vaikka innostuuski. Pitää kattoa jos saan jonkun hihnan pitäjäksi vois harkita Neposenkin ottamista joukkoon, tosin sen rallyilystä tuskin mitään tulis :D

---
Käväistiin myös viime viikolla keskisillä metsästämäs uutta nly häkkiä (samanlaista) kun edellinen irtisanoi itsensä. Onneksi sieltä löytyi vielä samanlainen, punamustana hintaan 23e!:)Mukaan tarttui myös kaksi vinkupehmolelua.

maanantai 17. lokakuuta 2011

Huippu fiilis, huippu treenit, huippu koira!

Miten voikaan tulla yksien treenien jälkeen näin hyvä mieli? Nää on just niitä päiviä kun tiedän, miksi mä silloin agilityn aloitin ja miksi rakastuin siihen lajiin täysin. Se, miten Bellan silmät loistaa treeneissä kun se nauttii on jotain aivan uskomatonta.

No joka tapauksessa suuntasimme eilen kohti lapuaa treenaamaan hällä väliä asenteella, Bellan selkä kun taas ollu vähä jumissa. Otettiin tosi varovaisesti, rimat maassa. Mentiin pieniä pätkiä ja harjoiteltiin eri keppi kulmia. Tässä jotku surkeet kyhäykset niistä:





Yllätyin täysin Bellan vauhtiin, senhän kans sai ihan juosta! Kepit ei oo meillä vielä mitenkään erikoisen hyvät ja silloin tällöin niitä jää välistä. Bella kuitenkin haki kepit tosi mukavasti. Eka harjotus mentiin kahteen kertaan, kepit vaan eri puolilta ohjaten. Toisessa harjoituksessa oli sitten kepeille 90 asteen kulma, sekin sujui ihan mukavasti ja vauhtia löytyi! On se vaan huippu hurtta...

PS. käykääs äänestämäs Nekun kuvaa!

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Tunnustuksia!

Saatiinpa tälläinen tunnustus Fannin & Felixin omistajalta, kiitos siitä!


Tunnuksen saaneen pitää;
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään
Jaan nyt nämä kahdeksan tunnustusta siten, että kultakin koiralta tulee muutama.

Bellan tunnustukset:
Joka lenkin jälkeen on pakko, ihan pakko saada saalis kannettavaksi kotiin, tässä tapauksessa saaliina toimii lapanen. Ohikulkijoilta kerätään kivasti katseita, kun kolme koiraa viipottaa lapaset suussa menemään. Bella on kuitenkin tän "pahan" alku ja juuri, Peppi ja Nekku vaan ovat ottaneet Bellallta mallia.





Bella on sukkamonsteri, aina saunasta tultuani menen etsimään itselleni sukat, Bella tietenkin heti ensimmäisenä sukkia penkomassa ja paras niistä viedään matolle.(tää tapa on varmaan tullut jotenkin tosta lapasen kantamisesta)Sukkalaatikko on myös oiva pesä.

Bella taitaa kerjäämisen taidon paremmin kuin minkään muun! Ensin tuijotetaan raastavalla katseella, silmät niin suurina kuin ikään ja katse seuraa aina rukaa lautaselta otettaessa suuhun asti, sen katse ei herpaannu kertaakaan. Jos tuijottaminen ei onnistu, otetaan äänet käyttöön piippaillaan muutaman kerran ja jatketaan tuijotusta. Jos herkkuja ei oo vielä herunut, otetaan käyttöön mahti tassut joita sitten nostellaan vuorotellen ylös alas, jos ei tepsi niin sitten tassut ihmisen jalalle, venytetään piiitkäksi ja tuijotetaan suoraa silmiin!

Pepin tunnustukset:
Peppi on todella tarkka, ruuastaan ja vartioi sitä kuin haukka. Kukaan ei saisi astua metriä lähemmäksi, kun neidillä on ruokakippo kuonon edessä. Bella ja Nekku pistetään myös totta kai ruotuun, jos liian lähelle uskaltautuvat.

Peppi on itsepäisyyden huipentuma, se tekee mitä tahtoo, milloin tahtoo. Esim. Agilityssä mennään niitä esteitä, mitkä neidille kelpaavat. Tämä itsepäisyys tekee Pepistä erityisen:)




Nekun tunnustukset:
Nekun motoksi sopis varmaan "kaikki mulle heti". Bellan tavoin se on innokas kerjääjä, mutta käy heti tosi toimiin, Nekku ei kuluta aikaa tuijotteluun se ottaa heti tassut käyttöön ja jalkaa/kättä sitten "raapimalla" yritetään herättää huomi.

 Nekku on tosi sinnikäs, jos se päättää jotain se ei helpolla siitä luovu.

Nekku on myös todella ahne ja pitää huolen siitä että saa osansa, muutaman kerran on melkeen Bellaa noukasta näpänny.

torstai 6. lokakuuta 2011

Cavaliermaista touhuilua


Paljon on taas tapahtunut,yritän nyt kertoa nämä vähän tiivistetysti ettei tulis niin kamalan pitkää romaania:)

Mä oon ihan täysin innostunut Rally tokoon, nyt kun sain vielä selville että meillä olis mahdollisuus päästä rally treeneihin joka toinen viikko, kunhan ne nyt alkaisi! Bella on siis päässyt taas vähä treenailemaan, että mä tykkään sen motivaatiosta. Bellalle on aivan se ja sama, mitä me tehdään kunhan vain pääsee toimimaan ja kehumisten kohteeksi. On se vaan loisto harrastus hurtta<3 Aloitettiin nyt sitten treenaamaan ihan vain yksittäisiä liikkeitä, ja parantamaan seuruuta. Bellan lemppari liike on ehdottomasti eteen, yks askel istu, kaks askelta istu, kolme askelta istu peruuttaen. Bellan motivaatio on nyt ollut ihan huipussaan, aina kun se ei oo tavallisesta tokosta jaksanut piitata. Voisin jopa kuvitella, että meidät joskus nähtäisiin rally kisoissa. Jatkamme liikkeitten treenailua siihen asti kotosalla, että kurssi alkaa pyörimään.
Nekku pääsi myös vähän tokoilemaan, mut pikku rotalla oli aivan muut mielessä kuin mamman hienot istu,maahan paikka käskyt. Pistin sen sitten kylmästi tolppaan kiinni tuijottamaan kun B.n kans treenattiin, otettiin pari liikettä ja vein B.n N.n tilalle paaluun, johan alko kettua kiinnostamaan kun sai tehdä samaa kuin sisko! Harjoiteltiin myös tai no Nekku harjoitteli, Bella teki puitten kiertämistä. Meillä on pihas sopivasti kolme sellasta jotain pikkupuuta, joden ympäri on helppo kiertää. Bella kierteli siinä kasia itteksensä kun mä huutelin n.puolen-metrin päästä sille "kierrä,kierrä" ja vähän välis käsillä viisoin. Nekkukin tajus homman tosi mukavasti, tosin namilla piti vähän autella ja Bella tietysti avustamassa ja pistämässä pikkusta ruotuun et miten se homma nyt oikeen toimii!





Peppi on saanut laiskotella, se kun ei mun mukaan treenaamaan lähde, varsinkaan tällaisilla  sade ilmoilla kun tassut kastuu!Agittamaan pörri kuitenkin pääsee mitä luultavammin ensi viikolla.



"Vähän vanhempaa kuvaa pörristä+silloon sen turkki oli viel hieno!"
Särkylääkkeiltä ja  säikähdykseltäkään ei olla vältytty. Bellan selkä tuli taas kipeäksi yhtenä päivänä, annoon sille sitten niitä särkylääkkeitä, mitä sille viimeksi määrättiin. Päivässä onneksi meni ohitte, vaikka olikin taas sellases kunnos et hyvä kun kävelemään pääsi. Pitääs löytää jostain nyt joku hyvä hieroja, mille ton vois viedä. Sitten Nekku...ei oikeesti voi olla totta, mä olin ihan varma, et me päästiin sen tassu kipuiluista silloon eroon, mutta ei! se on taas ruvennut ontumaan sitä samaa etusta, mä en käsitä mikä siinä vois olla? no eikun taas elukkalääkäriin soittelemaan, josko tolle jonkin selvyyden sais.. Bella säikäytti mut muutama päivä sitten pahemman kerran, kun kaivoi pihalta jostain lintujen kuljettaman luun, sain luun kuitenkin heti sen suusta pois, kokonaisena. Rousketta kylläkin ehti kuulua, toivon ettei se siitä kuitenkaan paloja saanut. Syötin sille sitten parsaa(?)  jos olis sattunut jotain nielemään, onneks hauva on ollut ihan normaali, joten taidettiin selvitä säikähdyksellä!

Bellan ruoka vaihtui (jälleen) Eukanuban lihaville&leikatuille koirille tarkoitettuun sapuskaan, hyvin on ainakin laskenut, nähtäväksi jää, miten vaikuttaa. Loppuun vielä hehkutus (toivottavasti meidän puntari ei oo valehdellu!) mut sen mukaan Bella -500-600g (tarkkaa lukua en nyt muista) eipä tosta ulos päin juuri huomaa et painoa ois lähtenyt, mut ainakin kun oon sitä nostellu niin on siltä nyt parisataa grammaa vähintään lähtenyt, ettei puntarin nyt täysin ainakaan pitäis valehdella.

Pistin kuin pistinkin silloon sjoen kv. seen ilmottautumisen, nyt siis junnuilemaan kera Bella & silkkiterrieri

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Tonight we make our dreams come true



En oo taas muutamaan päivään kirjoitellu kun ei oo oikeen mitään erityistä tapahtunut, eilen kuitenkin lähdettiin nurmoon mätsäreihin.
  Aamulla sato aika rankasti, joten oltiin kahden vaiheilla et lähetäänkö mut isä ja äiti oli muutenkin menos sinne päin  niin pakkohan se oli lähtiä viemään noita vähä sivistyksen pariin. Mukaan lähti siis pikkusiskoni Annukka ja koirista Bella & Peppi, Nekku sai jäädä kotiin juoksujen takia. Emmi uskalsi antaa Pepin mun käsiin, tää olikin eka(ja luultavasti viimeinen kerta kun Peppiä jossain handlailen:D) Ilmoitin siis itseni JH.n ja Annukan lapsi&lelukoiraan. Bella sai olla turistina, mikä näin jälkeen päin harmittaa koska se olis selvästi halunnut kehään, kun taas Peppi odotti vaan joka sekuntti et koska se loppuu. Tässä pähkäilenkin ilmoittaisinko itseni S-joen kv.seen junnuilemaan Bellan kanssa käyn pääni sisällä eipäs,joopas,eipäs väittelyä..(eipäs poiketa aiheesta) Kehien alkua odoteltiin jonkin aikaa ja siinä välissä kerkesin Taistoa ihastelemaan moneen otteeseen.
     Kehät sitten vihdoin alkoi, pistin Bellan häkkiin ja ohjasin Annukan oikeeseen kehään. JH.n tuomarina oli joku mies, aluks juoksutti kolme kierrosta ympäri Pepin ravis ei ollut mitään moitittavaa olis kyllä saanu mennä vähän enemmän edellä, mutta annettakoon anteeksi. Peppi ei halunnut seisoa yhtään, yritin saada sen tassuja edes vähän kohdilleen mut Peppi vaan pisti hanttiin ja yritti istua:D pöydälläkin oltaas vaan haluttu syliin kiivetä,jännitti niiiin kamalasti. Kaikki osallistujat palkittiin, me tiputtiin sitten toisiksi viimeisinä pois(vaikka eipä tolla järjestyksellä mitään väliä oo:)) Tuomari vaan sanoi kätellessään et joku oli tiputettava.
  Sillä välin Annukka oli selvinnyt L&LK kehästä hienoin tuloksin, osallistujia oli huimat kaksi, Annukka oli sitten vienyt voiton Tiitu huskyllaan, kyllä siitä vielä taitava handleri tulee kovasti ainakin kiinnostusta löytyy ja kyselee multa et koska on mätsäreitä et se pääsis Bellan kans kehään:D
  Palkinnoissa ei kyllä oltu kitsasteltu! Sain jh.sta(vaikkei sijoituttukaan) ruusukkeen,karkkipussin&heijastimen. Annukka taas sai oman RC.n repun,laseja,karkkia,ruusukkeen,mitallin ja koirien märkäruokaa.



Tänään oltiin sitten Bellan kans agility treeneis. Alku näytti lupaavalta, kunnes ekan hypyn jälkeen vinkaasi ponnistaessa, otettiin sitten rimat pois ja neitipä ei sitten tehnytkään enää mitään. Ei suostunut menemään siivekkeitten välistä, putki oli ainut jonka meni. Odottelu ajalla nostin sitten Bellan syliin ja se huusi kun syötävä. Toivottavasti sillä ei oo taas selkäjumissa, pitääs viedä hierojalle. Toinen mitä aattelin niin ku se on valeraskaana/tai sillä olis alkamas juoksut et sen takapää olis sen takia kipiä, pitää nyt seurata tarkkaan miksi toi muuttuu.