Sivut

tiistai 13. joulukuuta 2011

Liitelyä ison ja pienen voimin

Vihdoinkin saatiin aksan osalta korkattua halli kausi käyntiin kun suuntasimme tänään pikkusiskoni ja Bellan & Nekun voimin kohti Tiistenjokea. Peppi sai jäädä viihdyttämään Emmin vierasta, ei se mun kans kumminkaan olis mitään tehnyt joten näin parhaaksi jättää sen kotiin. Mullahan oli ratapiirrustuksia valmiina sille puolelletoista tunnille, mutta hallille saavuttua sielä kentällä oli valmis rata&kontakti esteitä joita ei sit pystytty 7v. pikkusiskoni kanssa siirtelemään joten näin  parhaaksi vain muokata valmista rataa.

Otin aluks todella helppoa asiaa että saisin Bellan innostumaan. Otettiin siis kahta putkea, jotka olivat vastakkain U.n muotoisina. Bellan silmät loisti heti kentälle päästyä kun se tajus että mihinkäs sitä taas tultiinkaan, vauhti oli huippussaan. Otettiin sitten vähä pidempi pätkä joka näytti kutakuinkin tältä:


Bella suoritti radan just eikä melkein, mitä nyt ite vähän sekoilin ohjauksissani, mentiin vielä samaa rataa `väärin päin`. Bella on vaan niin ihana aksa koira, se kyllä nauttii touhusta koko sydämmestään + kaiken lisäksi se on tosi helppo ohjattava, vaikka itse vähän säheltäisinkin se ei been menoa haittaa ;)

Pistin Bellan pikkusiskoni kanssa lepäämään ja otin Neksin tilalle. Aluks otettiin ihan lyhyttä suoraa putkea, joka meni tosi kivasti. Vaikkei koko hallissa ollu ketään muuta kuin me niin Nekku jännitti siltikin & yritti aina ovelle.(osa syynä varmaan valeraskaus, joka Nekulla näyttää olevan todella paha -.-) Putkeen kuitenkin mentiin tosi nätisti. Pidennin putkea, ei taaskaan mitään ongelmaa. Seuraavaks kokeiltiin U.n mutoista, mikä sujui myös hyvin.Putkea me ollaankin treenattu Neksin kans ihan kotonakin kun multa löytyy toi metrin mittanen putki:) Sit otettiin puomia, minkä Neksneks meni kuin vanha konkari! Otettiin myös pientä pätkää ylemmästä radasta.  7,6 & 5 esteiden pätkää(hyppy,hyppy,putki) Nekku meni tarpeeksi hyvin `ensi kertalaiseksi` mutta mun odotukset oli kyllä vähän korkeammalla, mutta eikös se niin mennyt että hiljaa hyvä tulee ;) Testattiin Nekun kans vielä keinun laskeutumista, ei näyttänyt paljo hämmentävän tyttöä. Saa nähdä mitä tuumaa kun paukahdus tulee mukaan kuvioihin.
Keinun kun otin puheeksi niin jatketaan sillä :D Bellaa yritin saada menemään keinun, turhaan. Se menee keinun nykyään paljon huonommin kuin ennen (oikeastaan se ei suostu edes pistää tassua koko hökötyksella. Bellan mielestä koko keinu sais vaikka samantien kadota) Bellalle se ääni on ollut vaan niin kamala paikka, että nykyään ei edes tassuja suostu siihen pistää + jos se kuulee et toinen koira menee keinun sen jälkeen se ei mee enää mitään kontakti esteitä vähään aikaan, koska luulee niitä keinuksi. Mä en oikeesti tiedä miten mun kannattaas tota keinua lähteä opettamaan. Namit ei kelpaa, nostaminen tuntuu omasta mielestäni pakottamiselta/hihnalla vetäminen ja ed. mainitut vaihtoehdot Bellan tuntien lisäis vaan sen kynnystä nousta keinulle...joka tapauksessa se on varma että se ääni sitä pelottaa, meiltä nimittäin löytyy kotoa keinu, tosin pienempi kuin oikea mutta kuitenkin. Tää keinu on ihan hiljanen ja toi oikeesti tykkää mennä sittä. Tosin ei mua yhtään ihmetytä vaikka se sitä kovaa pamahdusta pelkääkin, toi kun lähtee jo purkka pallon poksahduksen kuullessa pöydän alle piiloon. Bellalle ei kuitenkaan ikinä oo sattunut mitään minkä takia voisin sen kuvitella pelkäävän pamahduksi/poksahduksia. Ainut jos ei jonku ukkosen takia oo jääny mitään traumoja. Mutta hei jos jollain muilla blogin lukijoilla keinu kammoisista koirista kokemuksia niin neuvoja&vinkkejä otan todella mielelläni vastaan!

Lopuksi otin jälleen helppoa juttua, oikeastaan tämä kerta mentiin tosi löyhästi ja yritin tehdä molemmille ruskeille kerrasta tosi kivan & hauskan, vaikka onhan Bellan mielestä koko agility ihan huippu juttu mutta näitä suoria se rakastaa toden teolla. Otin siis vain putken ja 2kpl hyppyjä, jotka laitoin suoraksi. Annukka oli sitten pistämässä toisessa päässä namikippoon nameja. Lähetin Bellan putken suulta ja jäin katsomaan kuinka se vilisti hyppyjen yli kohti kippoa ja ennen kuin kissaa kerkesin sanoa oli Bella suorittanut radan takaperin mun luokse odottaen palkkausta. Siinä se sitten "muutaman" kerran juoksi väliä edes takaisin. Irrota toi siis osaa;) Kävi itsellekin helpoksi työ kun ei tarvinnut kuin seistä huutaa "eteen" ja palkata koiraa :D Bellan ilme oli kyllä näkemisen arvoinen oli se niin innoissaan pikkunen<3
Nekkukin pääsi testaileen namikippoa ja samaista suoraa. Eka kerta meni hyvin, Nekun saattelin loppuun asti. Tokalla kerralla poikettiin vähä kurssilta ja meinattiin oikaista hyppy. Mutta nätisti Nekkukin liitele.



kuinkahan moneen kertaan nääkin kuvat täälä vilahtanut? joulun jälkeen saatte sitten video materiaalia meidän harkoista;)




Nostan hattua niille jotka jaksoivat lukea tämän kuolettavan tylsän romaanin loppuun asti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti