Karkotan varmaan kaikki meidän lukijat näillä yli tylsillä seuraamis postauksilla, mutten mahda itselleni mitään. Pakkohan mun on kirjoittaa ylös, miten me Bellan kans edistytään, saa sitten myöhemmin lueskella tätä tuskaista taivalta hienoon seuraamiseen! Joskus mietin, että olenkohan ainoa, joka näitä tylsiä treeni sepustuksia jaksaa lukea, mutten jaksa vaivata sillä päätäni. Omaksi iloksi ja ennen kaikkea treenien & niiden huippu hetkien ja osaksi myös valokuvien julkaisujen takia mä tätä blogia kirjoittelen. Mietin jossain vaiheessa jos olisin järjestänyt vaikkapa 80 lukijan kunniaksi jonkin kilpailun, mutta se jäi lähinnä vain kaukaiseksi ajatteluksi. Tuntuisi nimittäin tyhmältä että osa olisi liittynyt lukijaksi vain sen takia, että pystyy osallistumaan kilpailuun.
Jo vain, niin kuin varmaan arvasittekin me ollaan treenattu ja ahkerasti ollaankin. Seuraaminen on edistynyt taas ihan huimasti, Tii on alkanut tarjoamaan kontaktia silloin tällöin! Vaikkei seuraaminen olekkaan tiivistä, mutta saan olla enemmän kuin tyytyväinen siihen, että se seuraa reippaasti ja tarjoaa jopa kontaktia. Ihan huippua! Ja niin kuin olen ennemminkin toitottanut, ei me mihinkään toko seuruuseen pyritä. Pääasia et koira seuraa suht. lähellä ja antaa kontaktia. Tänään yllätyin sitten vielä enemmän kun Bella rupes edistämään välillä, ja eikä muuten haitannut yhtään. Lopetin treenit, hymyssä suin. Kylläpä vain tulikin niin huippu fiilis, ehkä meitä todellakin nähdään rally kisoissa, jopa tämän vuoden puolella? Treenattiin me seuraamisen yhteydessä vähän muitakin liikkeitä, mutta ne oli ihan perus kauraa, joten ei niistä sen enempää
Neks oli myös mukana treenaamassa. Treenaan aina ruskeita yhtä aikaa, toinen odottaa tolppaan jätettynä sillä välin kun treenaan toisen kanssa, Bella vaan meinaa olla vähän malttamaton odottaja, varsinkin jos treenaan Nekun kans luoksetuloa.Nekun kans treenattiin oikeastaan vähän kaikenlaista. Luoksetuloa ja paikallaoloa pitäis treenata ehdottomasti enemmän. Nekku on tehnyt aluksi sitä, että kun sen jättää paikalle se saattaa koettaa lähteä ennen aikojaan ja kun annan sille uudestaan käskyn ja hetken päästä kutsun luokse, se ei hievahdakkaan vaikka mä seisoisin päälläni. Mutta sitten kun mä saan sen tulemaan luokse, niin sehän tulee ja vauhdilla! Sitten otettiin vähä seuraamista. Nekku oli vähä villillä tuulella kun se olis mielellään loikkinut mun edellä ja mua vasten. Harjottelin Nepsin kans myös uutta temppua: jalkojen välissä kävelyä eteen-ja peruuttaen takaisin. Pikkis tajus tempun idean todella hyvin, vielä muutamat treenit ja temppu alkaa olemaan kasassa. Sivulletulo tuottaa harmaita hiuksia. Kyllähän se sivulle tulee, mutta se jää viistoon ja aika kauas musta, pitäis vissiin kokeilla seinän vieressä ettei se pääsis niin viistoon istumaan.
Peppi puolestaan on saanut laiskotella, jos ei mun pikku treenaamisia sen kanssa oteta huomioon. Treenaan Pepin kans tosiaan vain silloin kun Emmi ei oo kotona. Peppi on tosi näppärä seuraamaan ja muutamat rally kyltitkin sujuu näppärästi, harmivaan ettei se tykkää työskennellä mun kans täysillä ja Emmi taas ei oo oikeen innostunut rallysta. Agilitys sen sijaan oon alakanut houkutteleen Emmiä virallisiin kisoihin ja se on jopa tuntunut innostuvan ajatuksesta. Ehkäpä vielä tämän vuoden puolella?
Kai mun on vielä pakko kirjoittaa Bellan painosta muutama sana, vaikken yleensä siitä tykkääkkään kirjoitella. Pakko kuitenkin päästä hehkuttamaan että taas on lähtenyt 100grammaa, enää puoli kiloa ensimmäiseen tavoitteeseen. Jauheliha-nappula ruokavaliosta on siis ollut hyötyä. Ajattelin kokeilla seuraavalla M&M.n reissulla ostaa Applawsin sitä kana liha ruokaa, vaikutti todella hyvältä ja oon siitä kuullut paljon kehuja. Toi jauheliha kun on siitä huono et se pitää pakastaa + yleensä paistan sen (kyllä vain luitte oikein) vanhemmat on jostain syystä sitä mieltä ettei noille saisi antaa raakaalihaa.Mistä tuokin juttu tullut. Noh eipä mua toisaalta haittaa vaikka sen paistelenkin. Mut toi purkkiruoka ois kyl kätevämpää toisaalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti