Sivut

sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Se tunne kun jokin onnistuu..

Tänään aamusta kaivoin näyttely hihnan esiin ja päätin treenata vähän ruby tyttöjen  kanssa, näyttely hihnaa en oo nimittäin kaivanut esiin seinäjoen kv.n jälkeen.

Bella sai tulla ensin narun päähän, kaapista ei löytynyt muuta kuin makkaraa ja sillä oli likkaa hieman vaikea motivoida. Kuumuuden takia likka oli laiska ja peitsasi (oliko toi nyt mikään yllätyskään kun lihava on niin mitäpä muuta siltä voi odottaa kuin peitsaamista..) Lisäksi seuraaminen oli "pakon omaista" huomasi että Bella ei ollut yhtään treeni tuleella mutta ihmekkös tuo kun mittari näyttää +20 astetta. Bella kuitenkin seisoi hyvin, niin hyvin mitä siltä odotin, tosin mihin katoaa se hännän vispaaminen ja iloisuus? Bella keskittyy seisomiseen ja herkun saantiin niin paljo että häntä jäykistyy suoraa alas päin ja likka ei näytä yhtään iloiselta. Miten saan sen taas heiluttamaan häntää ja olemaan keskittymättä herkkuun niin paljoa? Viime vuonna joskus helmi- maaliskuussa kun oli vaasassa mätsäri ja olimme B.n kanssa jh2 niin Bella heilutti silloin häntäänsä niinkuin mikäkin ja tuomarinkin kommentti oli että hyvin&iloisesti sait pelokkaan koiran esiintymään. Noh ehkä se innostus palaa kun saan kunnon makupaloja ja elohopea laskee;)
Muoks//Olin nyt illalla vielä treenaamas tai no oikeestaan heittelin bellalle sen syntymäpäivä lahja kissaa ja kokeilin siinä välis aina seisottaa ja palkkana heitin kissin. Ja vitsit likka seiso ryhdikkäästi ja häntä ojos,kissa sai sen innostumaan niin paljo:)

Nekku the kaljupää nypin sen etutukan pois:D(miks näitten kuvien laatu kärsii ku lisään tänne??:O)

Sitten pikku kettu alias Nekku. Hihnan saatuaan kaulaan se meni kuin mikäkin näyttelypuudeli, voi sitä seuraamista miten iloista, ryhdikästä ja muutenkin hyvää se oli vielä kun saisi sen toimimaan nly.ssäkin niin mutta ei, se ei vaan kerta kaikkiaan pysty olla oma itsensä siltä pelolta. Nekun seuraaminen on ehdottomasti parasta kaikkien kolmen seuraamisesta. Seisominenkin sujuu hyvin ja innokkaasti vaikka tassut välillä lipsuvat vääriin paikkoihin. Nekku selvästi nauttii hihnan päässä olemisesta

Peppi ei aamulla päässyt treenaamaan, mutta 6v pikkusisko treenas sen kans illalla sitten ku on seuraava mätsäri niin niitten olis tarkotus olla "pari" ;) Ja taas täytyy hehkuttaa, mä en oo koskaan nähny peppiä noin innoissaan seuraamises sen häntäheilu ja pikkusisko saisen seuraamaan toosi ryhdikkäästi & hyvällä askeleella. Pikkusisko saisen myös seisomaan niin ryhdikkäästi että, hitsit ku ei ollu kameraa. en oo nähny pepin seisovan noin hyvin sitten pentuaikoijen. Kaikki jalat ja kaikki tismalleen kohdillaan yleensä P. seisoo taka jalat liian edessä. Siskossa on tulevan handlerin alkua! voi olla että Annukka osaa olla niin rento,iloinen ja kannustava että mikseipä siitä mieni mustuainenkin innostu. Hauskinta tässä on se että Annukka sai sen paremmin liikkumaan kuin Emmi..:D Noh tästä on hyvä jatkaa kohti handleri&nly koira uraa;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti