Rähinäryhmä heitti meitä haasteella, jonka ideana on kertoa mitä kaikkea olen oppinut koiriltani tai mitä haluaisin oppia.
Koirat ovat opettaneet mulle sellaisia asioita, joita kukaan ei koskaan olisi osannut opettaa. Asioita jotka tuntuivat ennen itsestään selvyyksiltä ja asioita joita pidin ihan tavallisina, mutta jotka saivat aivan uuden merkityksen. Merkityksettömistä asioista tulikin yllättäen merkittäviä. Ne ovat opettaneet iloitsemaan ja nauttimaan elämän pienistä jutuista, niistä merkityksettömimmistäkin. Ne ovat opettaneet pitämään kiinni kaikesta mitä rakastan ja kaikesta mistä pidän, opettaneet rakastamaan. Ne ovat opettaneet nousemaan pohjalta, tarttumaan tilaisuuksiin ja heittäytymään.
Olen oppinut mitä hyvällä yhteistyöllä voi saavuttaa, mitä se merkitsee ja mitä sen eteen on tehtävä. Olen oppinut nauramaan virheilleni ja ottamaan niistä opiksi. Olen oppinut arvostamaan niitä epäonnistuneitakin suorituksia, oppinut ottamaan niistä ilon irti. Olen oppinut että jokainen suoritus palkitaan jollain tavalla, toisinaan siihen ei tarvita kuin iloinen koira.
Koirat ovat opettaneet mut luottamaan. Ne ovat opettaneet miten luotetaan ja miten luottamus ansaitaan. Olen oppinut luottamaan siihen, että me osataan ja pystytään ihan mihin vain kunhan tahdotaan. Luottamaan muihin, mutta ennen kaikkea luottamaan niihin, koiriini. Olen myös oppinut ottamaan vastuuta, olemaan vastuussa jostakin. Ne valmistavat mua elämään. Tärkeimpänä koen kuitenkin sen, että ne ovat tehneet minusta juuri minut. Osaan katsoa elämää toisilla silmillä ja arvostaa toisenlaisia asioita.
Olen oppinut elämään hetkessä, tai olen ainakin yrittänyt oppia. Osaan arvostaa jokaista yhteistä hetkeä. Jokaista vuotta, kuukautta, päivää, tuntia, minuuttia ja niin edelleen. Jollain tapaa koirat ovat myös vahvistaneet mua, tehneet musta entistä rohkeamman, itsevarmemman ja voimakkaamman.
Oikeastaan mä olen oppinut koirilta ihan äärettömän paljon tärkeitä asioita niin elämästä kuin elämisestä. Jokainen koira on opettanut mulle jotain uutta, vaikka ensimmäisenä koirana Bella onkin ollut opettajista se tärkein, ei Nekun ja Pepinkään roolit ole olleet sen vähäisemmät. Olen enemmän kuin kiitollinen siitä, että koirat ovat opettaneet mulle niin pieniä, mutta niin tärkeitä asioita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti