Mä nautin valokuvaamisesta, siitä että saan ikuistettua tärkeitä hetkiä, muistoja ja tapahtumia. Asioita, jotka ovat mulle tärkeitä tai asioita jotka haluan aina muistaa.Valokuvaamisen kautta pystyn toteuttamaan itseäni, toteuttamaan ideoita ja olemaan luova. Tunnelman vangitseminen voi olla toisinaan helpommin sanottu kuin tehty. Kohtalaisetkin otokset ovat usein kovan työn takana. Onnistunut lopputulos on kuitenkin aina yhtä palkitsevaa. Virheitä, kymmeniä ruutuja, lisää virheitä - ja vain muutama julkaisukelpoinen kuva. Sitä se on.
Niin paljon kuin mä nautinkin valokuvaamisesta on se toisinaan hyvin hermoja raastavaa. Jo se, että saat koiran näyttämään edustavalta on haastavaa. Mä kuitenkin pidän haasteista, onnistuneen otoksen saaminen kun ei ole mikään itsestään selvyys. Jokaisessa koirassa on jotakin, mikä tuo oman haasteensa itse kuvaus sessioon.
Bellalle homma on niin tuttu juttu, että kiinnostuneen ilmeen saaminen voi joskus olla hieman haastavaa. Nekku poseeraa aina yhtä nättinä, mutta sen korvat ovat toisinaan ihan hukassa ja ajatukset jossain kaukaisuudessa. Jos Bellassa ja Nekussa ei ole tarpeeksi haastetta niin Pepissä on sitäkin enemmän. Sen mielestä siinä mustassa möltissä, jonka päässä on joku kummallinen tötterö ei ole mitään kiinnostavaa tai Pepin huomiota ansaitsevaa asiaa, saatika sen takana epätoivoisesti heiluvassa tyypissä.
Koko postauksen tarkoitus oli kuitenkin kertoa runko päivityksestä. Tonni dee sai tehdä tilaa Canon eos 60D.lle. Ostin rungon (vanhempien avustuksella) itselleni 18-vuotis synttärilahjaksi. Kahden päivän testailun jälkeen voin sanoa olevani valintaani enemmän kuin tyytyväinen.
Hienoja kuvia. Minäkin ostan ens viikolla saman rungon :)
VastaaPoistaKiitos!:).. En voi muuta kuin suositella, rakastuin tohon ihan täysin, vaikka käytössä onkin ollut vasta kaksi päivää. Ero 1000D.hen on kyl huomattava :`)
Poista