Sivut

tiistai 15. syyskuuta 2015

Tassunjälkiä: hauvavauvan oma kirja

Mä olen ollut aina sitä mieltä, että tänne blogiin ei tule koskaan ilmestymään yhden yhtä yhteistyöpostausta tai sponsoroitua mainosta, vaikka yhteistyöpostauksia luenkin mielelläni en koe niiden kuuluvan tähän blogiin. Joskus on kuitenkin tehtävä sääntöön poikkeus, sillä mä sain muutama viikko sitten sähköpostia, jossa mulle tarjottiin mahdollisuutta tutustua juuri ilmestyneeseen koiranpennun omaan kirjaan. Syy siihen, miksi mä päätin lopulta tarttua tähän tarjoukseen oli se, että kirjan vastaanottaminen ei velvoittanut mua mihinkään. Mun ei ollut pakko esitellä sitä, vaikka kirjalle tietenkin toivottiin näkyvyyttä. Se, että arvostelukappaleen vastaanottaminen ei velvoittanut mua mihinkään oli super hieno juttu, sillä mun ei tarvinnut ottaa tästä minkäänlaisia paineita, eikä mulle tullut missään vaiheessa sellaista tunnetta, että tästä kirjasta on väkisin kerrottava jotakin.

Mua harmittaa ettei Bellalla ollut tai Nekulla ole tälläistä kirjaa, sillä me ollaan siskon kanssa saatu nauraa useasti Pepin pentukirjalle ja sinne ylös kirjoitetuille hölmöille jutuille. Sellaisillekin jutuille, jotka ovat syystä tai toisesta unohtuneet. Myöntävän sähköpostiviestin jälkeen ei mennyt kuin pari päivää ja kirja oli postilaatikossa odottamassa.


Tassunjälkiä: hauvavauvan oma kirja (Kati Männikkö & Antti Tiainen)  
"Kun kotiin muuttaa uusi hauvavauva, omistajan elämä mullistuu. Koirasta tulee perheenjäsen, joka elää mukana arjessa ja juhlassa. Yhdessä koettuja ilon hetkiä, arkisia puuhasteluja ja uskomattomia kommelluksia on hauska muistella vielä vuosien päästäkin.

Tassunjälkiä on iloisesti kuvitettu, hyväntuulinen kirja koiran elämänpolun muistiin merkitsemiseen. Siihen voi kirjata ylös niin tärkeät tiedot kuin hilpeät tapahtumat lemmikin elämän varrelta. Omille muistiinpanoille ja valokuville on hyvin tilaa."

Yllä oleva tekstinpätkä on lainattu suoraa kirjan takakannesta ja se tiivistääkin mun mielestä hienosti koko kirjan sisällön. Tykästyin kirjan hauskaan ja värikkääseen kuvitukseen, eikä sitä mielestäni oltukaan turhaan kehuttu iloisesti kuvitetuista kuvistaan. Tällaiset kuvitukset eivät tietysti välttämättä ole kaikkien mieleen, mutta mulle ne toivat hymyn huulille.

Mun mielestä tällaisen kirjan kohdalla on ihan ehdottoman tärkeää, että siihen on helppo kirjoittaa - ja sellainen tämä kirja olikin materiaalin ja helposti avautuvien sivujen ansiosta. Musta oli myös hienoa huomata, että kirjassa on otettu huomioon koko koiran elämä (eivätkä sivut käsittele pelkästään pentuaikaa), joten kirjaa voi halutessaan täydentää vaikka koko koiran elämän ajan. Toivotaan, että mä jaksan täyttää tätä kirjaa niin, että se sitten ilahduttaisi tyhmillä jutuillaan vielä vuosienkin päästä! :D

Postaus on toteutettu yhteistyössä Art House Oy:n kanssa.

5 kommenttia:

  1. Tämmöinen olis kyllä hyvä, onpahan jotain mitä muistella kun koiraa/koiria ei enää ole. Meidän 'vauva' on jo viisivuotias mutta kyllä sitä on jo ehtinyt täysin unohtaa mitä kaikkea se keksikään silloin pentuaikaan :-D Muutama kuukausi takaperin tuttavani tuli ottamaan minusta ja lieroistamme kuvia ja teetätin niistä kuvakirjan, siis joka ikisestä kuvasta. Eihän niistä ollut kuin murto-osa käyttökelvollisia, mutta toisaalta niistä 'ei niin näteistä' kuvista näkyy välittyy myös paljon ja kokonaisuutena kirja kuvaa aika hyvin minkä luonteisia nämä karvakuonot ovat :) kerrassaan ihana muisto <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo.. nää on kyllä varmasti kivoja muistoja, jos vain jaksaa ahkerasti täytellä. Multa löytyy kanssa muutama kuvakirja ja ne on kyllä tavattoman kivoja. Bellasta oon teetättänyt pari kirjaa joista toinen mm. sisältää sen kaikki "kasvukuvat" ja juurikin niitä hölmöjä ja epäonnistuneita kuvia, jotka kuvastaa kuitenkin sitä koiraa parhaiten. :)

      Poista
  2. Mäkin sain saman sähköpostin ja kiinnitinkin juuri huomiota siihen, että kirjan vastaanottaminen ei velvoittanut mihinkään. Minusta tosi mukava ajatus - ei ainakaan kirjasta tehty postaus mee "väkinäiseksi", kun kirjoittaminen on ollut vapaaehtoista.

    Itse tykkäsin kans kirjasta kovasti ja ajatuksena tälläinen kirja on musta niin mainio :-) Pitänee varmaan täydentää Martasta noita tietoja tuonne, kun ei oo seuraavaa pentua tulossa vuosiin (jos koskaan enää...:-D) :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tähän tarjoukseen oli kyllä helppo tarttua juurikin sen takia ettei mitään paineita ollut. Mä kun tuppaan ottamaan tälläsistä aina hirveen stressin tyylillä "pakko kirjoittaa heti ja pitkästi ja mahdollisimman hyvin" :D

      Poista
  3. Mulle tuli nyt Hurttahuoneen kautta tämä samainen kirja ja tykkäsin kovasti! Hassua kun joskus mietin, että pitäis kirjoitella ylös johonkin vihkoon noita koiran kommelluksia ja heti parin viikon päästä sain tietää saavani tällaisen kirjan :D Tällä hetkellä mulla on pohdinnassa, että kirjoittaisko sinne nyt Tipsusta, joka kuitenkin on jo kolme vuotias eikä tullut edes aivan pentuna meille, vai malttaisko jättää kirjan hyllyyn odottelemaan mahdollista seuraavaa koiraa.

    Tykkäsin myös tuosta ajatuksesta, että kirjasta ei ole pakko kirjoittaa sen saadakseen - tuli heti jotenkin mukava kuva sen antajastakin :)

    VastaaPoista