Sivut

maanantai 18. elokuuta 2014

Maailman kaunein koiraenkelini

Jawillan Angel's Dance 18.2.2007-16.8.2014

"Keinutan, kuuntelen sut suojaan peittelen. Keinutan, myöhä on  jo kuulen aallokon. 
Ethän pelkää pimeää siel on monta kynttilää. Ja viimein sun matkaan ei pääse saattajatkaan.
Yötä vasten vaikka lähdet jatka vain vaikka on se suuri suunnaton. Kohti valkeata rantaa laivaan mun laulujen sä kuljet tietäen.
Ettet pelkää enempää siel on monta kynttilää. Ja viimein sun matkaan ei pääse saattajatkaan
Ethän pelkää pimeää siel on monta kynttilää. Nuku vain jos väsyttää vielä valvon vierellä. 
Ja viimein sun matkaan ei pääse saattajatkaan. Ja lohtu on mulle että siellä on kaikki sulle."

Kiitos kaikesta maailman täydellisin koirani. Minun kultaturkkinen läskitassuni. Tällä hetkellä mulla ei oo voimia kirjoittaa tämän enempää. Haluan vain kiittää tuota koiraa koko sydämeni pohjasta seitsemästä, elämäni mahtavimmasta vuodesta. Rakastin ja rakastan sitä aivan liian paljon. Minun Bellani, minun maailman kaunein koiraenkelini. Hyvää matkaa kulta. Mitä vastaan tuleekaan, toista sua ei milloinkaan. <3

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Paljon onnea Peppi!



"Koira on kuin ikuinen Peter Pan. Lapsi, joka ei koskaan kasva aikuiseksi ja on siksi aina valmis rakastamaan ja olemaan rakastettu"  Maailman suloisin, ärsyttävin, iloisin ja hellyyttävin pikku kirppu täytti tänään kuusi vuotta! Vaikkei sitä heti uskoisikaan. Aika vain kuluu niin tavattoman nopeasti.

Synttärikakku oli ehdottomasti koko päivän kivoin juttu! Toinen oli niin innoissaan katselemassa kakun valmistumista! Vaikka pohjana toiminut ceasar ei oikein ollutkaan Nirpun mieleen upposi kermaviili ja koristeet alta aika yksikön sen massuun. Vähän oli suuri kakku pienelle Kirpulle, mutta ainakin sitä oli tarpeeksi (muutamalle muulle huiskuhännällekin ja pariksi ylimääräiseksi päiväksi) Hyvää syntymäpäivää Peppi!

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Pikku ystävä

Neenee rakastaa mun pikkusisaruksia ainakin nääääääääääin paljon! pikku ystäväni.

Voi vitsi mä nautin tuon pikkukoiran kanssa touhuamisesta. Se on aina niin täysillä mukana. Sellainen pieni häslä, joka tekee vähän miten sattuu ja vähän sinne päin. Mutta koska se on Nekku, se ei haittaa.

Neeneen kanssa hömpötellessäni huomaan usein nauravani kesken treenin. Enkä siksi, että se olisi niin pöljä pikkuotus, vaan siksi, että meillä on oikeasti hauskaa. Se tekee kaiken niin innoissaan, Nekkumaiseen pyörin, hyörin, hypin ja pompin- tapaan. Uskokaa tai älkää, mutta treenaaminen voi olla oikeasti super hauskaa, jos siitä vain osaa tehdä sellaista!