Sivut

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Mutakuono


Pikkukoira järjesti itselleen helteisenä viikonloppuna huisin hauskaa tekemistä, kun se kulki ympäri pihaa ja piilotteli pitkin tonttia synttärilahjaksi saamiaan whimzees krokotiililuita. Sen mielestä oli super hauskaa piilottaa samoja luita yhä uudelleen ja uudelleen. Yhden piilotettuaan se palasi edellisen luo, piilotti sen uudestaan, minkä jälkeen se haki pussista taas uuden korkotiilin piilotettavaksi uuteen paikkaan. Lopulta se kyllästyi leikkiin, söi yhden luun ja jatkoi seuraavana päivänä piilotusjuttuja ihan yhtä innoissaan.

Vaikka seurasin itse vierestä koko ajan sen puuhia, ei mulla ollut seuraavana päivänä enää mitään muistikuvaa siitä, mihin piiloihin ne luut lopulta päätyivät (niitä kun taisi olla parhaimmillaan viisi yhtä aikaa piilossa ja piilot vaihtuivat varsin tiuhaa tahtia), mutta niin vain pikkukoira löysi kaikki luut seuraavanakin aamuna.

Oli ihan tajuttoman hauskaa seurata vierestä, miten onnellinen ja päättäväinen se oli etsiessään juuri sitä oikeaa piiloa. Sopivan paikan löydyttyä se aloitti kuopan kaivamisen, ja kun kuoppa täytti pikkukoiran kriteerit pudotti se luun kaivamaansa koloon. Kuopan kaivamisen jälkeen alkoikin se omistajan mielestä ehdottomasti huvittavin osuus, kun Della alkoi päättäväisesti työntämään kuonollaan hiekkaa kuopan päälle. Lopputulos oli varsin hyvin piilotettu luu ja mutainen kuononpää :D Nekku ei voinut ymmärtää, miten joku voi tehdä jotain noin tyhmää..piilottaa nyt (ja jättää syömättä!) ruuaksi kelpaavat herkut. Nämä on varmaan vaan niitä Dellajuttuja, jotka pikkukoira itse ymmärtää.

2 kommenttia:

  1. Eikä miten ihana! :'D
    Sun huippu ja persoonallinen kirjotustyyli toi tähän vielä oman plussansa:)

    VastaaPoista