Sivut

perjantai 2. toukokuuta 2014

Sä meet niin hyvin kuin osaat

Viime hetken rally treenit keskiviikkona, Bella oli ihan tajuttoman upee. Seurasi tosi reippaasti mun edellä pitäen samalla tiivistä kontaktia. Ihan uskomattoman hienoa ja reipasta seuraamista. Se oli koko ajan ihan "jeejee tää on huippu kivaa" -asenteella. Välillä se innostui niin kovin, että syöksyi mun päälleni nuolemaan ja hyppimään.

Nekkukin pääsi treenailemaan ja voi sitä riemua. Pikkukoiran tassut taisivat haroa enemmän ilmaa, kuin maata, sen verran kovasti ne viuhtoivat. Sen seuraamista on niin hauska katsoa, kun se pomppii vierellä nostellen tassuja korkealle ilmaan.

Torstaina me sitten suunnattiin kohti Kalajokea ja ensimmäisiä virallisia rally-toko kisoja. Mulla oli koko ajan ihan huippu hyvä fiilis keskiviikko illan super hyvin onnistuneiden treenien ansiosta.

Rata oli yksinkertaisuudessaan tosi simppeli. Kisapaikalle saavuttuamme Bellalla oli edelleen loistava vire päällä. Se teki töitä älyttömän hienosti ja keskittyneesti. Seurasi reippaasti edellä ja piti hyvää kontaktia, aivan niin kuin edellisenä iltanakin. Kuoputti maata jalkojensa alla ja ulisi innoissaan.

Ajattelin, että me harjoiteltaisiin sivummalla kaikki radalle tulevat pysäyttävät liikkeet kerran läpi ennen omaa vuoroamme. Istu,maahan kierrä koiran ympäri -liike tuotti kuitenkin ongelmia. Bella oli niin tajuttoman innoissaan, ettei se malttanut pysyä makuulla kuin siihen asti, että mä pääsin sen selän taakse, jolloin se pomppasi salamana pystyyn. Yksi varmimmista liikkeistä ei toiminutkaan. Otettiiin liikettä uudelleen ja uudelleen ja uudelleen. Aivan liian monta kertaa, aivan liian paljon. Toistin taas sen typerän virheen. Treenasin liikaa. Meidän piti mennä liikkeet vain kerran läpi, mutta mentiinkin vähän useamman kerran. Ärsyttää ja harmittaa, että pilasin sen huippu vireen ja tekemisen halun liialla toistolla. Bella ei muutenkaan tykkää toistoista. Mä en vaan osannut siinä jännityksen keskellä ajatella järkevästi. Mun olisi vain pitänyt luottaa siihen, että Bella osaa sen, niin kuin se on aina osannutkin. Se oli vain niin kovin innoissaan ettei se harjoittelu vaiheessa malttanut maata.


Me kisattiin ryhmämme viimeisinä. Liika harjoittelu teki tehtävänsä, Bella oli tosi väsynyt pitkästä päivästä ja treenaamisesta. Kaikki se hyvä vire, mikä sillä oli kisapaikalle tultua oli kadonnut. En olisi saanut treenata kertaakaan ennen omaa suoritusta. Oon tehnyt tämän virheen ennenkin. Väsymys paistoi koirasta jo lähdössä läpi ja tiesin, että meidän suoritus tulee olemaan kaikkea muuta kuin vauhdikas. Se ei tainnut ottaa koko radan aikana yhtäkään ravi askelta vaan tyytyi löntystelemään perässä mun kannustaessa sitä eteenpäin. Se seurasi niin mahtavasti kun me saavuttiin kisapaikalle, mutta radalla se ei vaan enää jaksanut. Viimeinen niitti taisi olla namien uupuminen. Innoissaan se oli silti ja häntä heilui koko ajan.

Hitaasta vauhdista huolimatta koko alku rata sujui virheettömästi. Ensimmäinen -1 pisteen (ov) virhe tuli 6 kyltiltä. En tiedä mistä toi virhe tuli, mutta veikkaisin, että lopetin juoksemisen hitusen liian ajoissa. Seuraavat -2 (kyl,py) pistettä lähtivät 8-kyltiltä. Bella haisteli kylttiä, mitä se ei ole koskaan tehnyt. Istu,maahan kierrä koiran ympäri sujui yhtä hyvin kuin aina ennenkin. Se osasi sen, niin kuin aina. Treenaaminen oli jälleen aivan turhaa.

Suurin virhe tapahtuikin sitten ysi kyltin jälkeen, kun hihna jäi Bellan tassun alle jumiin ja jouduin koskemaan sen käpälään irrottaakseni hihnan. Huonolla tuurilla se olisi kompastunut siihen ja taittanut tassunsa. Olin ihan varma, että meidän suoritus hylättiin koskemisen takia. Radan jälkeen olin älyttömän pettynyt itseeni ja toimintaani. Siihen, että toistin taas sen saman virheen ja treenasin hermostuksissani. Jos Bella olisi päässyt radalle "kylmiltään" meidän suoritus olisi ollut jotain aivan muuta. Bella teki kuitenkin parhaansa ja oon siitä hirmu ylpeä, se veti täysillä loppuun asti. Se teki radalla kaiken niin hienosti ja niin hyvin kuin se vain jaksoi. Se oli vain niin kovin väsynyt kahden tunnin automatkasta, pitkästä odottelusta ja maahan meno treenistä. 

Koiran koskemisen takia menetimme -10 pistettä, joten lopullinen tuloksemme oli 87 pistettä ja näin ollen ensimmäinen (virallinen) hyväksytty tulos! Tuomarin kommentti: "Muista ohjaaja ei saa koskea koiraan. Rauhallinen suoritus, häntä heilui iloisesti. Selvää osaamista."

Mulla on kuitenkin edelleen ihan älyttömän hyvä fiilis keskiviikkoiltaisista treeneistä & kisapaikalla treenatuista osuuksista, vaikka itse suorituksessa Bella ei ollutkaan parhaimmillaan. Tästä viisastuneena me jätetään paikan päällä treenaamiset sikseen.

7 kommenttia:

  1. Oi onneksi olkoon!! Ei voi aina kaikkea tajuta tehdä fiksusti, tosi kiva että meni noin hienosti kuitenkin :) Sulla on selvästi upea koira.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!.. Joo, varsinkin kun jännitin omaa suoritusta niin paljo (enkä ymmärrä miksi) niin eihän siinä osannut ajatella tarpeeksi järkevästi :D

      Poista
  2. Onneksi olkoon ekasta huipputuloksesta! :) Siitä se lähtee. Me ollaan kans aloitettu rallytoko enkä osaa ees kuvitella että omat koirat tekis mitään ilman namia, eli vielä kaukana ollaan kisoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!.. Itseasias mäkään en koskaan uskonut että Bella pystyis suoriutumaan koko radasta ilman nameja, varsinkaan kun me ei koskaan treenata nameitta. Agilityssä se aikoinaan teki ilman nameja mut se nyt on vähän eri kun rally, Bella kun on tottunut siihen et se palkataan aina jokaisen "tempun" jälkeen. Kyllähän tosta huomaa et se syttyy paljon enemmän kun ne namit on kädessä. Ilman nameja se sduorittaa paljon rauhallisemmin, mut kokonaisia ratoja kuitenkin. Pitäis vaan keksii millä sen sais innostumaan entistä enemmän radalla ilman niitä nameja :D

      Poista
    2. Yksi kaveri vinkkas että opetti omalle koiralleen jonkun sanan joka vähän niin kuin korvasi palkan ja sillä tavalla he kisaavat rallyssä. Äänenkäyttöhän kun on sallittua :D ja meillä molemmat koirat intoontuu ihan kamalasti kun kimitän niille niin ehkä sitä pitää yrittää hyödyntää tulevaisuudessa. Tai sitten ottaa harjoituksissakin tavaksi että radan jälkeen kentän laidalla oottaa jotain tooooodella hyvää namia, mikä käydään hakemassa heti suorituksen jälkeen.

      Poista
    3. Joo, meilläkin innostutaan ihan hurjasti tuosta kimittämisestä mitä mä oonkin harrastanut ihan urakalla:D Toisinaan sitä saa kanssa kilpailijoilta varsin huvittuneita katseita kun lässyttelen ja kimittelen tolle ties mitä kaikkea. :D

      Poista
  3. Tehän ootte ihan huisia! Onnea!

    VastaaPoista