Lauantaina pyörähdettiin yksillä markkinoilla, koko lauman voimin. Voitte vain kuvitella, menoa ei siltä reissulta ainakaan puuttunut! Mittari oli varmaan sielä +25 asteen kieppeillä, ja olo oli sen mukainen. Oltiin varauduttu muutaman vesipullon + kipon voimin. Mitkä ei tosin siellä auton jalkotilassa, parkkipaikalla kovin mieltä lämmittäneet. Onneksi markkina alueelta löytyi yksi mukava täti, joka kiikutti koirille kulhollisen vettä! Muutaman ylistyksen sanan voisin Pepin käytöksestä kirjoitella. Meidän remmirähjä osasi olla niin nätisti, vaikka koiria vilisti ohitse ja sai varoa minne astuu kun ihmisiä oli joka puolella. Liekö Pörriä kauhistutti väen paljous ja oli sen verran ihmeissään ettei jaksanut ärhennellä kenellekkään, ei edes karanneelle villakoiralle (jotka on yleensä ton pahimpia vihollisia) tarvinnut kuonoa avata. Peppi siis yllätti käytöksellään positiivisesti. Bellakin yllätti, muttei tosin yhtä positiivisesti kuin Peppi. Bella kyllä käveli hienosti hihnassa, eikä kovin vetänytkään, mutta voi että sen piti taas huutaa rumasti yhdelle isolle mustalle koiralle. Mikä ei kyllä ollut ihme. Bella ei ollut edes mitenkään hirveän pelokkaan näköinen ja oli koko reissun aika rennon oloinen. Nekku puolestaan oli taas oikein murheenkryyni. Se oli jälleen ihan omissa maailmoissaan. Sinkoili sinne tänne ja veti niin lujaa (ettei vaan jäisi joukosta pois. Ties vaikka joku olis pinkaissut autoon ja jättänyt pikku Neksin sinne, eihän pikkukoira nyt koskaan varma voi olla, jos joku karkaakin) että sain pidellä sitä rystyset punaisina kun hihna hankasi ihanasti käteen. No jotain positiivista, se suostu sentäs juomaan siellä! Yleensähän sille ei kelpaa vesi, eikä liiemmälti herkutkaan. Tais tehdä kuumuus tehtävänsä ja jano vei voiton.
Lauantaina meillä kävi pikaisella visiitillä mun setä, jolla oli mukana niiden ihanaakin ihanampi englanninspringerspanieli. Vitsi se oli komea! Meidän neidit ei tosin olleet aivan samaa mieltä. Peppi ulvoi (pelosta) kuin syötävä, Nekku veti ovelle niin lujaa kuin jaloistaan pääsi ja Bella näpsäkkänä neitinä istu aloillaan, mutta jos koira eksyi liian lähelle se vilautti hampaita. Että sellaisia lieroja meillä. Bella kyllä oppis olemaan sen seurassa nätisti jos se vaan näkis sitä useammin. Peppikään ei välttis ulvoisi/pelkäisi niin paljo jos useammin sitä näkis. Ja noh, Nekku nyt on Nekku.
Huh, tulipahan taas asiaa! Nostan hattua sille, joka jaksoi koko postauksen lukea, nukahtamatta näppiksen ääreen. Keskiviikkona olis vuorossa aksa treenit, niistä lisää sit myöhemmin.
Ihana tuo eka kuva Bellasta :) Tai oikeestaan kaikilla on kyllä aika hauskat ilmeet.
VastaaPoistahaha:D niillä on aina jotenkin kummasti huulet rullalla :D
Poista